Lapsuusmuistoja:
Paljain varpain, kukkakimppu kädessä leikkikivillä siskon kanssa...
Kivet eivät ole samoja, eikä tyttökään mutta muistot elävät voimakkaina. Sisareni kuuluu lapsuusmuistoihin niin kiinteästi, ettei häntä voi jättää niistä pois. Lapsuusmuistoni värittyvät kuitenkin nykyään eri tavalla. Ihana pieni tyttö on siskoni lapsenlapsi, jota hän ei ehtinyt nähdä. Hyvät lapsuusmuistot jäävät syvälle sieluun ja ajattelen niitä hymy huulilla, mutta kaivaten.
TÄÄLTÄ löydät lisää muistoja.
Niin lapsuuden muistot ovat tunteita, tuoksuja, tuntemuksia, kaikkien aistien meihin jättämiä jälkiä, vaikka tavarat ja esineet ja myös lapsuuden toverit jäävät - mutta muistot pysyvät ja ne me muistamme viimeisenä.
VastaaPoistaKiitos kuvasta
VastaaPoistaAika kulkee ja aina uudet lapset löytävät vanhat ihanat leikit
VastaaPoistaSiskomuistot ovat tärkeitä
VastaaPoistaMinäkin muistan usein siskoani. Lapsena oltiin erottamattomat. Onneksi minulla on vielä toinen sisko tässä elämässä.
VastaaPoistaSiskot ovat tärkeitä aina.
VastaaPoistaLapsena aina välillä tapeltiin , mutta silti tärkeitä oltiin toisillemme ja pidettiin toistemme puolta.
Kaunis, ja tärkeäkin kuva!
Kiitos! Tätä kuvaa ottessani, viikko sitten, kerroin kuvassa olevan lapsen äidille juuri tämän lapsuusmuiston. En silloin arvannut, miten hyvin tämä seuraavaan haasteeseen sopiikin. :)
VastaaPoistaKesä ja paljaat varpaat, ne kuuluvat niin monen lapsuusmuistoihin, minunkin.
VastaaPoistakaunis muisto, uskonpa sisaresi tyttären arvostavan sitä, että kerroit sen myös hänelle
VastaaPoistaElämä kulkee ja muistot jäävät lohduttmaan ja ilostuttamaan.
VastaaPoista